perjantai 28. maaliskuuta 2014

Sitruunoita ja sairastupaa

Rankka viikko takana. Kaikki perheen pojat (iso ja pienet)
ovat olleet kipeinä ja pienin vieläkin hieman.
Vatsatauti on kyllä sitten inhottava ja sitkeä.
Pyykkikone laulaa samoin kuin äiti, että pienokainen
pysyy rauhallisena ja nukkuisi hyvin. 
Saisi jo loppua, jotta pääsisi pihallekin puutarhatöihin,
kun ilmakin on jo niin houkuttelevan keväinen.
Lisäksi viikonloppuna olisi kahden rakkaan veljentytön
syntymäpäiväjuhlat, joita on odotettu.


Pientä piritystä tähän viikkoon toi onneksi
saapunut tilaukseni Annival Interiorista.
Yksi tilaamani asia oli tämä metallinen kori,
jollaista olen himoinnut jo pitkään.
Rakastan ranskalais-italialaisia maalaistyylisiä asioita,
shabby chic ja country cottage-sisustuksia sekoitettuna
Long Islandiin pienellä modernilla twistillä.
Miten niin hieman sekavaa...

Hitaasti kuitenkin muuntelen kotiamme kukkaron nyörien
silloin tällöin (harvoin) antaessa periksi hullutuksilleni.
Ja tämä oli yksi niistä. Mutta voi kuinka kori piristääkään
aamuisin pöydällä.
Täynnä keltaisia, raikkaita sitruunoita.
Niimpä sairastuvan iloksi näitä kuvia.






-Maikku-

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Eteisen laatikosto

Remontit etenevät pieni askel kerrallaan, mikä on toisinaan
hyvinkin turhauttavaa. Mutta kun jotain saadaan aikaiseksi,
tuo se niin hyvän olon pitkäksi aikaa.

Eteisemme on vielä kesken ja saakin odottaa loppusilauksiaan,
kunnes pari muuta huonetta valmistuu ensin.
Lipaston mieheni sai kuitenkin jo tehtyä. 
Tämä itse asiassa valmistui jo ennen joulua, mutta en ole
muistanut sitä esitellä. 


Halusimme jonkin selkeän paikan kaikkien pipoille, tumpuille,
kaulahuiveille yms. jotka ainakin meidän perheessä
hukkuivat vaatenaulakon hyllyille sekamelskaan.
Niimpä suunnittelimme yhdessä mieheni kanssa tämän
laatikoston ja se on ollut hyvin toimiva. 
Isompi poika osaa jo itse hienosti etsiä omat vaatteensakin 
omasta pikku laatikostaan.











Lasikuvun alle pääsi viherhuoneesta löytämäni talven aikana
kauniisti kuivunut ruusunoksa sekä valkoisia simpukoita,
joita olen joskus kerännyt merenrannalta Lanzarotella.




 

Esikoinen halusi tulla esittelemään sopivasti hyppytaitojaan.

 Vieressä on metallinen naulakko, joka viimeinkin pääsi seinälle.
Sen on tarkoitus hieman yhdistää eteistä ja keittiötä.




























-Maikku-

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Pikkuinen "sohva"

Kun olohuoneen järjestys muuttui (jälleen kerran) jäi
valkoinen rahimme hieman ylimääräiseksi. Sen sisällä on kuitenkin
kaikki DVD:mme, joten ei viitsi sitä viedä kovinkaan kauas
olohuoneesta. 

Olen jo pitkään ihaillut joidenkin blogissa vilkkuneita "pikku sohvia",
jotka tuunataan miltei mistä vaan.
Ja tässä sitten minun versioni. Rahi mahtui täydellisesti
olohuoneen takan toiselle puolelle ns. kirjahyllykäytävän
varrelle. Vaaleansininen tilkkutäkki päälle ja tyynyjä ja valmis.
Mukava paikka istahtaa, kun vaikka miettii mitä sitä seuraavaksi
lukisi tai kun haluaa seurata mussukoiden puuhailuja huoneissaan.








Lähellä on tietenkin myös pieni pöytä, johon keskeneräisen kirjan
voi jättää helposti löydettäväksi. Ja pitihän sitä
ostaa jo narsissejakin kevään odotukseen.
Ne kun kukkivat niin kauniisti ja tuovat raikkautta mukanaan.



Mukavaa alkavaa viikonloppua kaikille!

-Maikku-

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

It's just a yellow...

Näin kevään tullen, kodissamme usein esiin hiipii suosikkivärini.
Keltainen.
Auringonvalon lisääntyessä haluan myös kotimme valoisammaksi
ja puhdistaa se talven pölyistä. Sohva pois ikkunan edestä,
verhot läpinäkyvämmiksi, valoa, valoa, valoa.


Myös taiteellinen puoleni usein herää talviunestaan keväisin
ja alan työstämään uusia maalauksia pienen
taidekärpäsen purtua takalistoon.Laatu sitten on aina mitä on...



Värit eivät näy kuvissa aivan oikein, mutta tässä ovat
uusimmat aikaansaannokseni: Tuli ja Tuuli.


 Pieniä keltaisia yksityiskohtia löytyy hieman kaikkialta...




Ja onhan niitä pääsiäissuklaamuniakin pitänyt heti ostaa.
Käyvät vaan kaupaksi nopeampaa, kuin ehdin huomatakaan.
Suklaaroistot ovat jälleen liikkeellä. :)



 Ja kellertävähän on myös oma rakas pikku pupumme.
Hänkin kohta jo vuoden. <3


-Maikku-