keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Puinen pelastuslaitos

Olemme parin viikon aikana rakentaneet esikoiselle omaa
punaista pelastuslaitosta leikkeihin.
Aikaisemmin näytinkin pienen kuvan, rakennuksesta mitä olimme tehneet 
esikoiseni kanssa. Poika piti kiinni ja minä sahasin laudanpätkiä ja 
sitten naulattiin yhdessä. Pojastahan tämä
oli erittäin hienoa ja hauskaa ja hyvin äidin pikku apulainen jo pärjäsikin.
Maalasin talon poikien mentyä nukkumaan ja aamulla pääsimme 
sisustamaan pelastuslaitosta.

Hyvin yksinkertainenhan tämä on, mutta toimii hyvin leikeissä. 
Alhaalla on siis autotalli pelastusautoille; poliisi, paloauto sekä ambulanssi. 
Eikä mennyt kauaakaan, kun myös Posti-Pate muutti rakennukseen mukaan.
Yläkerrassa on asunto heille kaikille ja katolla vielä pieni laskeutumisalusta
pelastushelikoptereille sekä Dustylle.






Askartelumassasta olemme muutamana päivänä tehneet pelastuslaitokselle
mm. tikkaat, ruokapöydän, uuni/hellan, television, astioita, puhelimen, paljon
hedelmiä ja vihanneksia, suklaakakun kirsikkakoristeilla yms.





Sisältö kasvaa aina uusien ideoiden myötä ja järjesys on vaihtunut jo usein, mutta
kovasti poika tällä leikkii ja autot ja helikopteri lähtevät usein pelastamaan hädässä olevia.
Dubloista rakennettiinkin jo viereen oma pieni vankila poliisia varten.

Nyt suunnittelemaan pojan 3-vuotis synttäreitä, jotka ovat viikonloppuna.

maanantai 18. marraskuuta 2013

Keittiön tuunausta

Lapset flunssassa, joten pakko pysyä kotona. Silloin mielessäni alkaa usein pyörimään,
mitä muutoksia voisin tehdä kotonamme. Järjestyksen vaihto, tavaroiden siirtely vai jotain isompaa?
Kotonamme on parhaillaan menossa remontti, mutta seuraavat asiat ovat sen verran
suuria, etten voi tehdä itse yksin niille mitään. Joten mitä sitten tekisin?
Keittiö!

Muutaessamme taloomme päätimme tehdä, kun pystymme keittiöremontin. Vielä ei
ole sen aika, sillä muut huoneet vaativat huomiomme ennen sitä, mutta ainahan
voi tehdä pientä pintamuutosta. Keittiön kaapit olivat reunoilta valkoiset 
ja keskeltä ihan suht ok vihreät. Mieheni piti niistä, mutta omaan silmääni ne eivät oikein sopineet.
Olenkin puhunut kaappien maalauksesta jo kohta puolisen vuotta, ajoittain aina
heittäen idean miehelleni. Aina se on tyrmätty, sillä miksei sitten tehtäisi
koko keittiötä uusiksi. Mutta kun eihän siihen ole vielä rahaa...
Nyt mieheni yllätti minut täysin ja suostui, jos maalaan keittiön omalla ajallani eli
siis kun lapset nukkuvat ja hän on töissä. :D

Mies haki maalia ja tarpeita. Tuli kotiin. Keittiöstä alkoi kuulua puuhastelun ääniä...
Siellähän hän oli aivan innoissaan pesemässä kaappien ovia ja tokaisi vain,
että pitäähän sua nyt auttaa tässä. Lopputuloksena keittiömme näyttää uudelta 
ja valkoiselta. Juuri sopivalta.


Vanhat ovet olivat siis tällaiset. Pesimme ne kunnon aineilla ja maalasimme neljään kertaan käyttäen
pientä maalaustelaa. Sillä tuli loistavaa jälkeä eikä maalausjälkiä edes näy.




 Ikkunalaudalla mm. hyvin tuottelias chili ja nurkassa lattialla ihana sitruunapuumme,
jossa kolme sitruunaa kasvamassa. (Toivottavasti talven tulo ei pilaa koko satoa.)





Pieniä muutoksia vielä tulee, mutta ne päivittelen sitten ajallaan.

-Maikku-

maanantai 11. marraskuuta 2013

Askartelumassan pauloissa

Tutustuin ensimmäistä kertaa askartelumassaan.
Olen kyllä tehnyt kaikenlaista taikataikinasta sekä savesta,
mutta massa oli uusi tuttavuus minulle ja voin sanoa että rakastuin täysin.
Helppoa käyttää, muovautuu saven tyylisesti käsissä ja työkaluilla,
kuivuu itsestään huoneilmassa eikä tarvitse erikseen mitään uuneja.
Lopputulokset ovat mielestäni kestävämpiä kuin taikataikinasta tehdyt (ainakin
minun poikieni rajuissa leikeissä)  ja helpompia muokata sekä maalata. Harmina
on ainoastaan massan hinta-määrä-suhde.
Esim. taikataikinasta on helppoa ja halpaa tehdä suuria määriä isompia tuotoksia
varten, mutta tämä oli mukavaa tällaiseen pikkunäpertelyyn ainakin omissa sormissani.
Tätä meidän perheessä tullaan käyttämään vielä paljon.


Ensimmäisenä tein esikoisemme kanssa joulukoristeiksi tähtiä ja kokeilimme askarrella
massasta pojan leikkeihin ruokia, astioita ja mitä muuta ukot mahtaisivatkaan tarvita.
Poika osasi tehdä jo kurkkuja ja banaaneja, mutta minä jouduin sitten
suorittamaan nämä hieman hankalammat osuudet, mutta hauskaa oli molemmilla.
Muutoinkin nautin kovasti, kun saan touhuta yhdessä esikoisen kanssa
kun pienempi mussukkamme nukkuu päiväuniaan. Hieman äiti-lapsi-aikaa
ja yhdessä puuhailua.


Tuotokset kuivuivat noin vuorokauden verran ja sitten maalasimme ne 
akryylimaaleilla sekä huonekalumaaleilla, joita oli jäänyt yli.
Alkukokeilujen jälkeen päätin koittaa rakentaa tästä myös
huonekaluja leikkeihin, mutta tuotoksistamme nyt vain esimakua.




-Maikku-

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Pihatöitä

Kun nuorimmaisemme nukkuu yleensä aamupäivisin päiväuniaan monta tuntia,
minä ehdin esikoisemme kanssa touhuta kaikenlaista. On hassua, kuinka nopeasti
syksy lopulta tuli kun tuntui jo hetken siltä, etteivät puut irrota millään lehtiään 
kokonaan.Viikko sitten oli vielä paljon vihreämpää ainakin meidän pihalla.



Mutta nyt on jo maa keltaruskeana ja haravointi täytyy jälleen suorittaa.
Pojastahan tämä oli hirveän hauskaa. Hän kävi miekoin (eli puisin kepein)
taistoon kuivuneita auringonkukan varsia vastaan ja hyppeli innoissaan
minun juuri haravoimiin lehtikasoihin. Onneksi ihan kaikki lehdet eivät sentään 
levinneet uudelleen ympäri pihaa. Pikkuisemme tuntuu nukkuvan sitä paremmin,
mitä enemmän ympärillä on meteliä, joten unet maistuivatkin jälleen isoveljen
leikkien vieressä.